lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kuulumiset kevään korvalla

Heipsan! Kuvasin kuulumiset tällä kertaa videolle, sillä kuvamateriaalia on tullut enemmänkin remppablogin puolelle. Tällä viikolla saatiin vihdoin roudattua loput kamat talolle ja torstai-iltana palautettiin vuokrakämpän avain, nyt saa sitten tosissaan palauttaa mieleen omakotitaloasumisen hyvät ja huonot puolet... Ensi viikolla pitäisi saada uudet keittiökalusteet, joten eiköhän elämä normalisoidu tässä piakkoin. Toistaiseksi on tuntunut enemmän kuin hyvältä päästä pois kaupungin hälinästä, maalaistyttö on aina maalaistyttö ;)
Eipä tässä muuta kuin video tulille ja mukavaa vappua säästä huolimatta!



P.S. Kiitti YouTube aina niin loistavasta aloituskuvavalikoimasta...!

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Reissusuunnittelua

Tasan kuukausi lähtöön!

Tässä muuton, remppailun ja kaiken muun keskellä toukokuussa odottava jenkkilän-reissu on jäänyt vähemmälle huomiolle, joten oli jo aikakin pyhittää yksi ilta kokonaan matkasuunnittelulle. Yksi tehokas ilta ja varattuna on paria viimeistä päivää lukuunottamatta koko reissun majoitukset ja ajoreitti suunniteltuna. Pojilla on yleensä vetovastuu noista majoituksista ja muista, meikä taas keskittyy mm. nähtävyyksien selailuun ja pakkaamisvinkkien etsimiseen. Onneksi edellisestä pitkästä reissusta on vain vuosi aikaa, joten hitti vai huti -osasto on kohtalaisen tuoreessa muistissa ;)
Sain tässä myös aikaseksi tilata dollareita ja nakitin äiskän hakemaan rahat paikallisesta Osuuspankista :D Muutamia pieniä hankintoja tarvitsisi myös tehdä, kuten lentosukat ja niskatyynyt sekä matkakokoisia kosmetiikkatarvikkeita. Kotona kaikkialla -blogin Mirje on kerännyt muutaman postauksen verran varsin päteviä pakkausvinkkejä joita ei ole itse tullut hoksanneeksi, kuten shampoon ostamisen paikanpäältä. Totesin, että jos mulla on omalle kuontalolle sopiva hoitoaine niin on aikalailla yks hailee mitä shampoota käytän, todennäköisesti siis tällä reissulla ostamme yhteiskäyttöshampoon ensimmäisestä vastaantulevasta Wal-Martista.
Vähän harmittaa, kun tällä reissulla ei ehdi koukkaamaan Las Vegasiin tai Arizonaan, ajokilometrejä tulee muutenkin riittävästi. Onneksi päästään kuitenkin ajamaan maailman kauneimmaksikin tieksi kehuttua Pacific Highway'tä ja halailemaan jättimäisiä punapuita Yosemiten kansallispuistoon. Vähän jännittää, kun reittimme sisältää niin viileitä ja tuulisia kaupunkeja kuin paahtavaa hellettäkin, täytynee oikein kunnolla miettiä kerrospukeutumismahdollisuuksia... Onneksi tässä on vuoden aikana saanut vaatekaappia modattua vähän laadukkaamaksi ja monikäyttöisemmäksi, niin luulen pärjääväni viime reissua vähemmällä tavaramäärällä vaikka muutama päivä pidempään ollaankin matkassa. Ja onneksi nyt mulla on myös ihan mahtava matkalaukku

 Palailen tarkemman matkasuunnitelman kanssa vielä lähempänä lähtöä, seuraavat päivät menevät taas maalauspuuhissa. Mukavaa pääsiäistä ja kevään alkua kaikille (vaikka ulkona lunta sataakin)!

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Maaseutu kutsuu

Hellurei!

Ajattelin vain tulla kertomaan, että olen taas kerran perustanut uuden blogin. Tällä kertaa aihepiirinä remontointi ja sisustus, sillä seuraavien viikkojen aikana painetaan sata lasissa ja ajetaan 1-tietä edestakaisin kunnes 1.5. meistä tulee paimiolaisia! Muutetaan Tommin isän omistamaan rintamamiestaloon ainakin kesän ajaksi, ei makseta omien asumiskulujen lisäksi mitään vuokraa, mutta remppaillaan torppaa oman osaamisen ja mielenkiinnon puitteissa. Keittiö laitetaan aikalailla uusiksi ja ainakin makkari kokee melkoisen pintarempan, mutta sen lisäksi mitään kovin suurta tuskin on tiedossa. Ellei ihastuta maisemaan ja maalaiselämään niin paljon, että ostetaan koko mökki ja aletaan rakentaa yläkertaa asuttavaksi :D

Hektistä tulee siis olemaan, kun Turun kämpän on oltava vappuun mennessä tyhjä ja remppa on vielä kohtalaisen alkutekijöissään, mutta onneksi motivaatio on kohdillaan! Ollaan pitkään jo kaipailtu jotain konkreettista projektia, joten tämä mahdollisuus tuli oikein sopivalla hetkellä (: Tai no, kuukauden päässä häämöttävä Amerikan-reissu vaatii myös hiukan suunnitteluaikaa ja todennäköisesti taas muutto tapahtuu jokseenkin paniikinomaisesti, mutta eiköhän tämä tästä. Mulla ainakin on jo sataprosenttisesti kevättä rinnassa ja energiatasot tuntuvat nousevan päivä päivältä lyhyehköistä yöunista huolimatta. Tästä tulee mahtavaa!

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Shut up and take my money

Raha. Niin.

Suomalaiseen mentaliteettiin ei kuulu rahasta puhuminen, tai ainakaan positiivisessa mielessä. Usein voivotellaan, kun palkka on huono ja rahaa ei ole tarpeeksi ja jos joku erehtyy kertomaan taloudellisen tilanteensa olevan hyvä niin kyseinen henkilö koetaan koppavaksi tai jotain. Mun mielestä on aina ollut tosi kiehtovaa rikkoa tai ainakin kyseenalaistaa tabuja, tästäkin aiheesta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään ja mikäli saan yhdenkin ihmisen ajattelemaan asiaa uudelta kantilta niin se on jo voitto.

Jos vaikka kahvipöytäkeskustelussa tulee puhe rahasta ja säästämisestä, niin en häpeä myöntää että meillä on säästötilillä kutakuinkin omakotitalon käsirahan verran. Tulevasta USA-reissustakin monet ovat hämmästelleet että eikö se ole todella kallista matkustaa niin kauas ja niin pitkäksi aikaa, ja olen tyynesti vain todennut, että voi olla mutta meillä on varaa siihen. En tajua miksi minun pitäisi hävetä sitä, että olemme tässä vajaassa kahdessa vuodessa saaneet lähes jokaisesta palkasta pienen siivun säästöön ja summa on kasvanut varsin mukaviin mittoihin. Toki säästöistä osa on Tommin sedän perintöä, mutta reilusti yli puolet on ihan meidän omia ansioitamme.
Vivian muuten julkaisi juuri todella nokkelan postauksen säästövinkeistä, kannattaa tsekata jos tarvitsee ideoita omaan säästämiseen (: Yritin itsekin miettiä millä keinoilla saan rahaa säästöön, mutta se tapahtuu jotenkin niin automaattisesti etten osaa sitä sen tarkemmin eritellä. Kai jossain takaraivossa kytee vielä se opiskeluaikojen mentaliteetti kun vertailtiin kilohintoja ja todettiin sama kuin Vivianilla eli köyhän ei kannata ostaa halpaa. Muistan kun syksyllä 2013 käytin kesätyörahoista reilu 150 euroa aitonahkaiseen takkiin niiden puolta halvempien keinonahkarimpuloiden sijasta ja kyseinen takki on edelleen kuin uusi.

Ja huomioitakoon, että säästäväisyys ei tarkoita samaa kuin pihiys. Mielelläni tarjoan ystävälle lounaan jos mulla on juuri ollut vaikka palkkapäivä ja alkuvuodesta ostin rakkaalle siskolleni hänen haaveilemansa kukallisen bomber-takin. Ihan vaan koska voin, ja olihan se mieletöntä nähdä toisen ilahtuvan sydämensä pohjasta (:
Niin ja kerrottakoon täälläkin, meikäläinen sai tuossa kuukausi takaperin elämänsä ensimmäisen vakituisen työsopimuksen! Tilanne tuskin vaikuttaa säästämiseeni mitenkään, mutta onhan se kiva ettei koko ajan tarvitse miettiä töiden loppumista ja mahdollista jatkosopimusta. Ja se tuo myös turvaa siihen, että jos Tommi päättääkin vaihtaa työpaikkaa tai kouluttaa itseään lisää niin ainakin mulla on suhteellisen turvattu toimeentulo.

Lähtikö mopo taas vähän käsistä.... mun tarttis selkeesti kirjoittaa tänne useammin, niin sitten ei tulisi näitä superpitkiä postauksia kerralla :D Ja mikäs se pointti olikaan, se että meillä on hyvin säästöjä ja se, että käytämme niitä mm. matkustamiseen ja tulevina kuukausina myös remontointiin (tästä lisää myöhemmin). Oltais siis voitu myös järjestää ne 70 hengen hääjuhlat, mutta päätettiin kuitenkin käyttää niihin kuluva summa ensimmäiseen Amerikanreissuun. Ja mua ei todellakaan hävetä kertoa ihmisille säästöjemme määrää jos sitä suoraan kysytään. Ihan itte olen sitä rahaa toiselle tilille siirtänyt (:

Mua myös harmittaa, että raha-asioista ei saa kysyä. Välillä ihan vilpittömällä uteliaisuudella tekee mieli kysyä millä perusteella joku ostaa vaikka luksusmerkkien laukkuja tai vaihtaa auton uudempaan ja että tekikö kyseisen ostoksen säästöillä vai esimerkiksi jollakin lainalla. Itselläni esimerkiksi on jokseenkin kielteinen suhtautuminen kaikenlaisiin lainoihin (poislukien asuntolainat yms), joten olisi mielenkiintoista kuulla miksi ja missä tilanteessa joku on sellaisia palveluita hyödyntänyt.

Herättikö ajatuksia? Miksi raha ja siitä puhuminen on edelleen meille niin vaikeaa?